Onneksi Jacobilla oli ystäviä - heidän avullaan nuoripoika pystyi pakenemaan hänen karua kotitodellisuuttaan edes jonnekin. Toki Jacobin ystävät aina vähän ihmettelivät, että miksi hän ei halunnut heitä kotiinsa, mutta koska kovapäinen nuori oli selvästi heidän johtajansa, eivät he koskaan kyseenalaistaneet mitään. Vielä alaluokilla Jacobilla sujuikin kaikki sosiaalinen kanssakäyminen hyvin, eikä hänen koulunkäyntiäänkään kodin tapahtumat haitanneet. Tämä kaikki muuttui kuitenkin viisitoistakesäisenä, vuonna 2003, kun Jacon isä Declan teki jotain peruuttamatonta: hän tappoi Anetten. Jacob ei vielä tänäkään päivänä muista tasan tarkkaan sen päivän tapahtumia, mutta salamankirkkaasti hänen verkkokalvolleen on tallentunut kaikki se veri. Ja se laukaus ... No, kuka sellaista ääntä voisi unohtaa sen kerran kuultuaan? Tapahtuman jälkeen Jacob joutui sitten kuuluisaksi laitoslapseksi, kun hänen isänsä meni vankilaan eikä hänellä ollut enää paikkaa, missä olla. Tällöin alkoi Jacobilla se alamäki. Yhtäkkiä poika lakkasi luottamasta kehenkään, eikä hän oikeastaan halunnut olla missään tekemisissä kuin muutaman tarkasti valitun ystävän kanssa. Ja jos joku uskalsi edes soittaa Jacobille suutaan, niin häneltä saisi ihan varmasti nyrkkiä. Nuorukainen ei yksinkertaisesti halunnut päästää enää ketään lähelleen. Hän oli rakastanut äitiään sanoinkuvailemattoman paljon, ja sitten yksi kusiainen oli vienyt hänet pois silmänräpäyksessä. Enää Jacob ei enää pystynyt keskittymään edes koulunkäyntiinkään, vaan hänen arvosanansa laskivat kuin lehmän häntä ja hän keskittyi bilettämiseen. Tyttöjä todellakin löytyi, mutta heitä Jacob kohteli kaikkea muuta kuin arvostavasti - hän vietti heidän kanssaan yhden yön, jonka jälkeen heihin ei tulisi pidettyä mitään yhteyttä. Jacobista alkoi siis löytyä epäilyttävästi hänen isänsä piirteitä, mutta ei Jacob sitä tajunnut. Hän muisti isästään vain väkivallan, ja se oli piirre, jota Jacob ei koskaan tulisi omaksumaan.
Vuonna 2007 Jacobin high school oli ohi - ja samoin kävi laitoselämälle. Hän luojan kiitos pääsi lähtemään sieltä pois, mutta huomasi hetkessä, ettei elämä ilman rahavirtaa ollutkaan niin helppoa. Kaksi helvetin pitkää kuukautta Jacob joutui elämään kodittomien yömajoissa. Hänen inhimillinen puolensa katosi tuolloin pikkuhiljaa, ja pian hänestä tuli kylmä ja kusipäinen mies, kuka ajatteli vain ja ainoastaan itseään. Jacob päätti, ettei hän tarvitsisi yhtään ketään. Oikeastaan hän alkoi niinä öinä ajatella, että ihmiset olivat turhia. Kehenkään ei voinut luottaa ja kaikki vain ajattelivat itseään - siis miksi Jacobkaan olisi yhtään erilainen? Ennen kuin Jacob huomasikaan, alkoi hän suorittaa viattomia taskuvarkauksia. Hän aloitti pienestä, summatkin olivat huomattavan pieniä, mutta se ei hänelle rittänyt. Yhtäkkiä Jacob olikin sitten jo huomannut siirtyvänsä jonkinnäköisen seuralaispalvelun leipiin. Ei Jacob oikein itsekään tiedä, mikä oli silloin hänen työnkuvansa, mutta kyllä hän joutui tarjoamaan palveluja myös makuuhuoneen puolella näille seurapiirinaisille. Ei Jacob kuitenkaan missään vaiheessa huoraksi itseään lukenut, vaikka olisi varmaan rahaa saadakseen tehnyt sitäkin hommaa, jos siitä vain rahaa olisi saanut. Oli Jacobilla kyllä jossain vaiheessa muutama stripparikeikkakin, jotka olivat mielenkiintoisia kokemuksia konsanaan. Tuskin Jacob niitä enää tekisi, mutta silloin Jacob oli valmis tekemään kaikkensa saadakseen rahaa siihen omaan asuntoon - hän ei yksinkertaisesti pystynyt enää asumaan muiden huonotuloisten kanssa. Eräs seurapiirinainen sitten auttoi Jacobia vähän enemmänkin, ja hänen luonaan nuorukainen asui jopa kolme vuotta. Hän oli olevinaan kotiapulainen, vaikka tosiasiassa se nainen petti miestään Jacobin kanssa minkä kerkesi.
Vuonna 2010 Jacob sai tarpeeksi rahaa omaa asuntoon. Rahat oli saatu siltä mukavalta naimisissa olevalta seurapiirirouvalta, muiltakin seurapiiritantoilta ja viattomilta turisteilta mutta ei, Jacob ei tuntenut tunnontuskia. Hän oli vain tyytyväinen voidessaan hankkia oman asunnon. Vaikka asuinalue oli Bronx, ei Jacobilla ollut valittamista. Päinvastoin, kaiken tapahtuneen jälkeen hän nautti omasta asunnostaan, mutta ongelmaksi muodostui se, että hänen tulisi saada rahaa. Ei hän kuitenkaan pyhällä hengellä siinä kämpässä asuisi. Niinpä jonain hämäränä yönä hän eksyi The Bandit Queen-klubille, eikä se jäänyt vain siihen yhteen kertaan. Siellä olevat prostituoidut nimittäin kiinnostivat Jacobia aika tavalla, eikä hän kertaakaan joutunut heistä maksamaan. Kului pari kuukautta, jonka jälkeen strippiklubin omistaja Stefan Harrison tuli tapaamaan vakioasiakkaaksi muuttunutta Jacobia. Samana iltana Jacobista tuli The Bandit Queenin baarimikko. Kunhan kului kuukausia, sai Jacob pian tietää, mitä siellä klubilla oikeasti tapahtui - oli huumeita, ihmiskauppaa. Mutta ei Jacob säälinyt ketään. Hän oli kylmettänyt itsensä, ja vuonna 2012 Jacob oli jo itsekin mukana mahdollisia naiskandidaatteja valitsemassa. Olihan se sydämetöntä ja väliinpitämätöntä, mutta ei Jacobia kiinnostanut. Ei kiinnosta vielä tänäkään päivänä.
Jacob ei juuruikaan osaa hoitaa ihmissuhteita kunnialla. Jos joku pääsee hänen lähelleen, niin ihan yhtä nopeasti se ihminen on poissa hänen luotaan, kun Jacob sanoo jotain nasevaa tai muuttuu kyseistä ihmistä kohtaan kylmäksi. Kuitenkin Jacob on ystävänä oikeasti hyvä - uskollinen ainakin. Ystäviä hänellä ei todellakaan ole montaa, ja oikeastaan vain pari ihmistä tietää hänen menneisyydestään. Kyseisestä asiasta Jacob ei tahdo puhua, ja sen takia Jacob ei myöskään usko rakkauteen. Seksiin ja flirttiin kyllä, ja hän saakin naisen kuin naisen sänkyyn kanssaan (ainakin omasta mielestään). Ei silti, kyllä hän taitaakin tehdä niin, koska on tosiaan äärimmäisen komea ja muutenkin hyväkäytöksinen, mitä tulee naisten hurmaamiseen. Miesystävänäkin olisi varmasti oikein passeli, mutta nainen saa olla aikamoinen velho, jos meinaa kahlita Jacobiin siihen pestiin. Toisaalta jokin osa Jacobissa jopa kaipaisi naista vierelleen, mutta toisaalta on aina helppoa vajota siihen vittumaisuuden ja kusipäisyyden satamaan. Kyllä mies varmasti osaisi olla romanttinen, mutta on eri asia, osaisiko hän olla uskollinen. Kai oikean naisen kohdatessaan, mutta Jacob pitää seksistä lähes liikaa, eli naisen pitäisi olla siihenkin valmistautunut. Joka tapauksessa enemmän yhden yön seuraa kuin parisuhdemateriaalia.
Jacobin ulkonäköön on aikoinaan langennut monikin nainen ja mies itse myös tietää olevansa hyvännäköinen. Hänen hiuksensa ovat luonnonvaaleat, hänen silmänsä ovat jotain sinisen ja vihreän väriltä ja kasvoilta löytyy useimmiten siisti parransänki. Pituutta Jacobille on siunaantunut kunnioitettavat 181 senttimetriä, joten hän on täysin normaalin pituinen. Jacob on äärimmäisen liikunnallinen persoona, koska se on kanava, jonka kautta on hyvä purkaa tuntemuksiaan. Hän siis käy salilla ja lenkeillä, ja hänen vartalonsa on sen mukainen. Toisin sanoen mies on siis todella hyvässä kunnossa. Jacobilla on myös sitä luontaista tyylitajua ja nyt, kun hänellä on rahaa ostaa vaatteita, käy hän yllättävänkin säännöllisesti shoppailemassa uusia vaatekappaleita itselleen. Jacob on muutenkin hyvin tarkka ulkonäöstään, eikä hän suostu lähtemään ulos resupekan näköisenä, koska on joutunut tekemään niin aiemmin tahtomattaan. Näyttää rikkaammalta kuin mitä oikeasti on. Jacobin hygienia on normaalia, ja hän pitää todella paljon miesten hajuvesistä. Ei siis ole ihme, että monet naiset ovat kiinnostuneet Jacobin kaltaisesta tapauksesta.