Phoenixin aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, kun Preston Everett syntyi vanhempiensa Patrickin ja Annien esikoiseksi, mutta ei suinkaan ainoana; samaan syssyyn syntyi kaksoissisko Olivia Claire. Patrick ja Annie olivat molemmat haljeta riemusta jo silloin, kun saivat tietää saavansa kaksoset, eli he olivat enemmän kuin mielissään lapsiensa saavuttua maailmaan. He olivat myös ihan varmoja siitä, että pystyisivät myös tarjoamaan lapsilleen mitä mainiommat puitteet elämään. Rahasta heille ei ainakaan tulisi puutetta. Patrick oli ammatiltaan lääkäri ja Annie taas sairaanhoitaja, ja kaksikko oli itse asiassa tavannut toisensa jo high schoolissa aikoinaan opiskellessaan, jolloin huomasivat, että heillä oli paljon samoja kiinnostuksen kohteita. Esimerkiksi kiinnostuksesta lääketieteeseen he puhuivat alinomaa, alkoivat pikkuhiljaa seurustellakin, eikä siinä kestänyt kauaa, kun he olivat kihlautuneet. Naimisiin he olivat menneet kaksi vuotta ennen Prestonin ja Olivian syntymää, eli vuonna 1989. Jo tuolloin he olivat alkaneet miettiä lasten hankintaa, mutta Olivialla oli ollut vaikeuksia tulla raskaaksi. Tuntui siis lähes siunaukselta, että he saivat kaksi kaunista ja tervettä lasta samaan aikaan.
Yleensä se meni niin, että kaksoset roikkuivat toisissaan kiinni kuin kärpäset. Näin se ei kuitenkaan ollut Prestonin ja Olivian tapauksessa. Toki kaksikko leikki keskenään, mutta Preston monta kertaa vetäytyi omiin leikkeihinsä. Taisi suurimman osan ajasta lapsuudestaan viettää monien mielikuvitusystäviensä seurassa. Muutenkin Preston oli ... No, erilainen. Hän oli värikäs ja eloisa lapsi täynnä mielikuvitusta. Tietenkin moni Prestonin ikäinen lapsi oli sellainen, mutta Preston saattoi hetkessä muuttua iloisesta kiukkuiseksi, eikä hänen keskittymisensä ollut mitään parhainta. Aluksi Patrick ja Annie vain ajattelivat Prestonin käyttäytymistä pojat ovat poikia -mentaliteetilla, mutta kun Preston pääsi esikouluun, kävi selväksi, ettei poika ollut mielenterveydeltään ihan normaali. Tämän vuoksi Prestonia alettiin raahata lääkärikäynneillä, ja kun hänet vietiin neurologisiin testeihin, tajuttiin heti, mikä pojalla oli kyseessä: AD/HD. Tietenkin Patrick oli lääkärinä tätä jo aiemmin epäillyt, mutta oli parempi viedä poika asiantuntijalle diagnoosi saamaan. Diagnoosin saatuaan oli vanhemmilla sitten kova päätös: aloitettaisiinko lääkitys. Toisaalta Prestonin AD/HD oli täysin harmiton eikä hän häirinnyt sillä mitenkään muita: hän oli vain ylienerginen eikä hänen keskittymisensä ollut huippuluokkaa. Mitään häirikköä Prestonista ei saanut tekemälläkään. Niinpä Annie, joka pelkäsi poikansa muuttuvan zombieksi, teki viimeisen päätöksen. Preston aloittaisi koulutiensä ilman lääkkeitä.
Luojan kiitos Prestonin AD/HD ei kuitenkaan ollut mitään pahinta luokkaa. Oli sanomattakin selvää, että nuori poika ei kyllä koulussa olisi jaksanut keskittyä mihinkään olennaiseen, mutta mitään suurempia kiukkukohtauksia hän ei koskaan opettajia kohtaan saanut, eikä hän oikeastaan osoittanut AD/HD:taan millään muulla tavalla kuin kovalla höpöttämisellä ja sillä keskittymiskyvyttömyydellään. Mitään huippuluokan oppilasta Prestonista ei kyllä todellakaan tuolloin saanut. Hän pääsi läpi kokeista suurin piirtein rimaa hipoen, mutta pääsipä kuitenkin. Olivia pärjäsi koulussa huomattavasti paremmin ja haaveili isänsä tavoin lääkärin ammatista, kun Preston taas haaveili jostain ihan muusta. Jostain ei-teoreettisesta. Patrick oli huomattavasti Stonen perheen vanhemmista tiukempi, eli hän vaati Prestonilta vähän enemmän, kun Preston taas nojautui äitiinsä kaikissa asioissa. Ennen high schoolin alkua vuonna 2004 tapahtui siis asia, joka sai Prestonin (ja muutkin Stonet) pois tolaltaan: Annie kuoli ampumavälikohtauksessa ostoskeskuksessa. Tämä tapahtui kesällä, eli Prestonilla oli aikaa selvitä asiasta, mutta toisaalta sen jälkeen mikään ei ollut enää tavallisesti. Preston tunsi yhtäkkiä olevansa yksin. Ei Prestonilla koskaan ollut ollut mikään huono suhde isäänsä, mutta äitinsä kanssa hän oli ollut huomattavasti läheisempi. Äitinsä menettämisen takia Preston ei mennyt kouluun muiden ikätovereidensa kanssa samaan aikaan, vaan vuoden ajan hän ramppasi psykologeilla puhumassa äitinsä menettämisestä ja muista asioista elämässään.
High school oli kuitenkin joskus aloitettava, ja tämä tapahtui siis vuonna 2005. Preston oli onnistunut selviytymään äitinsä kuolemasta edes jotenkuten, mutta esimerkiksi pilven polttaminen tuli uusien kaverikuvioiden takia mukaan hänen elämäänsä. Oli se suhteellisen pientä ja harmitonta, mutta laitonta joka tapauksessa, eikä Preston siitä muille kertonutkaan. Muista päihteistä Preston kuitenkin onnistui pysyttelemään kaukana oikeinkin hyvin. Teini-iässä Preston tajusi muunmuassa pitävänsä tytöistä, ja vaikka ei kenenkään kanssa varsinaisesti seurustellutkaan, menetti hän poikuutensa eräälle silloiselle ystävättärelleen. Mikään sydämenryöstäjän maine Prestonilla ei todellakaan ollut high schoolissa, mutta kyllä häneltä olisi tyttöystäväehdokkaita hauskan ja energisen luonteensa takia löytynyt. High schoolin aikana Preston löysi myös teatteriharrastuksen, joka tosiaan tempasi hänet mennessään heti. Kerrankin hän sai ilmaista itseään! Silloin Preston tiesi jo senkin, että hän halusi opiskella teatterialaa enemmänkin, mutta oli eri asia onnistuisiko se hänen arvosanoillaan. Tietenkin Preston yritti petrata, mutta ei hän ikinä onnistunut saamaan hyvästä parempaa numeroa. Poikkeuksena tietenkin taiteelliset aineet, koska ne häntä kiinnostivat. Esimerkiksi kuvaamataidossa hänellä oli straight A -putki. Preston siis todellakin osasi tehdä asioita, kun vain suinkaan halusi. High schoolin aikana Patrick-isä alkoi myös tapailla uutta naista, mikä ei saanut Prestonia kovinkaan hyvälle tuulelle. Patrick oli surrut vain vuoden ja siirtynyt jo eteenpäin, mitä Preston ei millään halunnut ymmärtää. Kun Patrick sitten vielä vuonna 2007 kutsui sen Gabriella-naisen asumaan heidän luokseen, teki Prestonin mieli laittaa kapina päälle. Olivia kuitenkin sai estettyä sen Prestonin suunnitelman.
Preston oli suurin piirtein vannonut itselleen, ettei tulisi pitämään Gabriellasta ja hänen tyttärestään. Hän oli kuitenkin väärässä. Varsinkin Carlan, Gabriellan tyttären, kanssa Prestonilla oli todella paljon yhteistä, ja he alkoivat viettää aikaa keskenään todella paljon. Jossain vaiheessa Preston jopa alkoi saada tunteita Carlaa kohtaan, eivätkä ne tunteet olleet edes yksipuolisia. Niinpä he alkoivat seurustella salassa, ja heidän suhteensa tuli julki vasta vuonna 2012. Aluksi Preston oli vakaasti sitä mieltä, että hän seuraisi sydäntään. Naiviisti Preston nimittäin ajatteli Carlan olevan hänelle se oikea ikäerosta ja eriskummallisesta tilanteesta huolimatta. Patrick kuitenkin piti eräänä iltana Prestonille puheen, jonka jälkeen Preston jätti Carlan samana vuonna, kun he edes alkoivat seurustella. Joka tapauksessa, high school Prestonilta loppui jo vuonna 2009, jonka jälkeen Preston ei ollenkaan tiennyt, mitä tekisi. Hänen numeroillaan ei pääsisi nimittäin mihinkään. Patrick oli sen verran jalo, että hän suostui rahoittamaan Prestonin kurssimuotoisia opiskeluja teatteritaiteen saralla. Se oli kyllä ihme siinä mielessä, että Patrick ei todellakaan ollut ollut aluksi tyytyväinen poikansa päätökseen. Ehkäpä Gabriella oli kuitenkin sanonut Patrickille jotain, mikä oli muuttanut hänen mielensä. Seuraavat vuodet kuluivat Prestonilla oikeastaan kotona lusmutessa ja teatteritaiteita opiskellessa, mutta vuonna 2012 Preston löysi HB Studion, jonne hän halusi opiskelemaan. Patrick ihme kyllä suostui rahoittamaan poikansa asumisen New Yorkissa ja hänen opiskelunsa. Se saattoi kyllä johtua siitäkin, että Preston ja Carla olivat juuri eronneet, ja Patrick tahtoi antaa pojalleen jonkinlaista rauhaa.
Niinpä saman vuoden loppupuolella Preston lähti New Yorkiin. Sinne sopeutuminen ei kyllä ollut mitenkään helppoa, kun ei tuntenut entuudestaan ketään siellä asuvaa. Preston kuitenkin pystyi siihen. Hän sai ystäviä, jotka hekin olivat kiinnostuneet teatterista, ja sitä kautta pääsi paljon paremmin suuressa kaupungissa asumisen makuun (vaikka ei Phoenixkään mikään pieni paikka ollut). Preston sai aloittaa vuoden 2013 syksyllä opiskelunsa HB Studiossa, jonne hän pääsi silkasti pääsykokeiden ja aiemman teatterikokemuksiensa takia: teoreettiset aineet hänellä olivat äärimmäisen huonoja. Kuitenkin opiskelunsa aloitettuaan Preston katsoi elämää positiivisin silmin: hänen AD/HD:nsa oli iän myötä laantunut huomattavasti ja nyt hän jopa halutessaan pystyi keskittymään, eli mikä pystyikään menemään vikaan? Toki Prestonin opiskelua varjosti vähän se, että Patrick ja Gabriella erosivat, mutta Patrick ja Olivia saivat jatkettua elämäänsä hienosti Phoenixin puolella. Kun Preston vielä opiskelujensa myötä tapasi uuden tyttöystävänsä Lean, hänestä tuntui, ettei mikään voisi mennä pieleen. Elämä Manhattanilla osoitteessa 255 1st Avenue apt #20 kun sattuu nyt olemaan aivan täydellistä Prestonin kaltaisella tyypille.
Preston on melkoinen menestystarina, mitä luonteeseen tulee. Nuorempana hän oli pilveä polttava, itseään etsivä pojankoltiainen, mutta nykyään hän on itsevarma ja päihteistä selvä nuorukainen. Ei sillä, että Preston mitenkään täysin selvä olisi: kyllä hän toisinaan juo pitääkseen hauskaa. Preston kyllä osaa pitää hauskaa ilman alkoholiakin. Hän on energinen jokapaikanhöylä, ja koulullaan hänet tunnetaankin sinä tyyppinä, jonka kanssa voi aina pitää hauskaa. Preston hyväksyy kaikki sellaisena kuin he ovat, eikä tämä tapaus ainakaan tule ketään kiusaamaan tai mitään vastaavaa. Hän arvostaa erilaisuutta ja kaikenlaisia ihmisiä, ja jonain päivänä toivookin voivansa lahjoittaa esimerkiksi Afrikkaan rahaa, jos suinkaan saa rahaa. Päättäväisen luonteensa puolesta hän kyllä pystyykin siihen. Nuorukainen on päättänyt, että vielä jonain päivänä hänen nimensä tunnetaan elokuvista tai teatterilavoilta, ja hän on jo nyt näyttänytkin olevansa erittäin taitava itsensä ilmaisun saralla. Näyttelemisintohimostaan huolimatta Preston on hyvin aito persoona. Useimmiten hän sanoo hetimmiten suoraan asiansa, eikä jää katumaan. Ketään hän ei kuitenkaan halua sanoillaan satuttaa ja menee helposti lukkoon riitatilanteissa. Harvoin kukaan kyllä ajautuu riitoihin tämän miehen kanssa, koska luonteeltaan Preston on melkoinen sovittelija. Tietynlaista kilpailunhalua häneltä kyllä löytyy, mikä onkin tarpeellista teatterialaa ajatellen. Nauravainen nuorukainen ei kuitenkaan aio polkea muita maahan saavuttaakseen tavoitteensa, vaan etenee elämässään laillisin keinoin kanssatyöskentelijöitään kannustaen. Preston voisi sopia vaikka opettajaksikin luonteensa puolesta.
Luonteeltaan äärimmäisen sosiaalinen. Ei pidä yksinolosta - ei sitten ollenkaan. Vastaanottavaisen luonteensa puolesta hän kyllä kahmiikin uusia sosiaalisia suhteita itselleen päivittäin, eikä se haittaa häntä ollenkaan. Ystävänä oikein mainio, luotettava ja rehellinen, eikä ole kyllä mikään perseennuolijakaan, vaikka kehuu mielellään ystäviään saadakseen heidän itsetuntoaan kohotettua. Mitä rakkauselämään tulee, no, Preston ei todellakaan arkaile näyttää tunteitaan. Hänellä ei ole mitään ongelmaa puhua tunteistaan saatikka näyttää niitä. Kun hän rakastaa, hän todellakin rakastaa täydellä sydämellään, ja on yhden naisen mies loppuun asti. Päivittäin Preston katuu vieläkin Carlan jättämistä, koska nykyään hän on oppinut luottamaan vaistoihinsa ja sydämeensä. Carlassa nimittäin todellakin oli sitä jotain, mutta eipä Preston enää voi saada mennyttä takaisin, ja nykyisestä tyttöystävästään Preston pitää aidosti. Ei tiedä, puhuuko vielä rakkaudesta, vaikka he ovatkin jo vuoden päivät seurustelleet. Preston on aina tuntenut vetoa omalaatuisia naisia kohtaan, eli ei ole mikään ihme, että hän on ihastunut juuri Carlaan ja Leaan vahvasti. Preston yrittää olla antamatta väärää kuvaa tunteistaan ihmisille, mutta valitettavasti monet luulevat, että nuorukainen on kiinnostunut. Preston nimittäin on herrasmiesmäinen, nauravainen ja kohtelias kenen tahansa naisen - ja ihan miehenkin - seurassa. Kokonaisuudessaan Preston on järkevä, tunteillaan pelaava paketti, jonka kanssa ei ole tylsää päivää.
Preston on miehistynyt huomattavasti muutamassa vuodessa fyysisellä tasolla. Pituutta Prestonille on kertynyt vain 171 senttimetriä, mutta se ei Prestonia itseään kyllä haittaa millään tasolla. Nuorukaisella on raamikkaat kasvot, sinertävänvihreät silmät ja hänen lyhyehköt hiuksensa ovat ruskeat. Hiusten sävy kyllä vaihtelee. Nuorukainen pesee hampaitaan päivittäin ja valkaiseekin niitä toisinaan, eli hänen hammasrivistönsä on kyllä valkoinen ja oikein hurmaava. Nuorukaisen pukeutuminenkin on oikein persoonallista. Hän ei enää pukeudu niin hullusti kuin teinivuosinaan, mutta ei hän kyllä vieläkään ole ottanut sitä veikeää puolta pukeutumisestaan pois, kun voi näyttää sen avulla omaa luonnettaan muille ihmisille. Hygieniatarpeet miehellä ovat täysin normaalit, ja hyvässä kunnossa olevaa vartaloaan hän pitää kunnossa teatteritreenien ohella juoksulenkein ja kuntosaleillen. Näyttelijän työssä on kuitenkin oltava hyvässä fyysisessä kunnossa.
Preston is a fictional character and has nothing to do with the person in the photos