VIVIAN GRACE THORN ∙∙ ∙∙ 13111988 ∙∙ ∙∙ LESBIAN∙ ∙ ∙∙ SINGLE ∙∙ ∙∙ MULTI-TASKER∙ ∙ ∙∙LIVES @ BRONX
Australiasta alun perin kotoisin olevat Claude Thorn ja Dina Atkins tapasivat vuonna 1987, viettivät yön yhdessä ja siitä seurasi perinteinen huolimattomuusvirhe: raskaus. Dina oli kotoisin keskituloisesta perheestä ja sama tarina oli Claudella, joten periaatteessa lapsella ei tulisi olemaan mitään hätää. Niinpä kaksikko päätti pitää sen. Yhdeksän kuukauden yhteinen taipale kuitenkin johti siihen asti, että Dina ja Claude rakastuivat. Vuonna 1988 syntynyt
Vivian Grace Thorn siis syntyi oikeasti onnellisen perheen keskelle New Yorkin Brooklyniin. Kolmen vuoden päästä, eli vuonna 1991, hänelle syntyi vielä pikkusisko
Becca Evelyn, joten Vivian sai elämäänsä hyvät eväät. Beccan jälkeenkin syntyi vielä kaksi sisarusta:
Marcus Emmanuel vuonna 1992 ja
Sabrina Faye vuonna 1994. Lapsuusaika Vivianilla oli siis auvoisaa aikaa. Hän oli sosiaalinen ja reipas lapsi, jonka ei tarvinnut huolehtia mistään ja kaikki oli helppoa. Tietenkin tytöntyllerölle annettiin vastuuta jo pienessä iässä, mutta vielä noihin aikoihin hänen ei tarvinnut stressata liikaa. Koulunkin hän sai aloittaa kaikessa rauhassa, ja ensimmäinen kouluvuosi hänellä menikin oikein hienosti. Tällöin vaikutti siltä, että mikään ei voisi mennä pieleen; että perhe saisi koko loppuelämänsä elää yhdessä ilman minkäänlaista huolta. Kaikki olivat tyytyväisiä, sisarukset tulivat toimeen keskenään ja rahaa riitti aina ainakin sen verran, että kaikki saivat vaatteita, katto pysyi pään päällä ja ruokaa oli aina pöydässä.
Se kupla kuitenkin puhkesi Vivianin ollessa kahdeksanvuotias vuonna 1996. Silloin nimittäin tapahtui asia, joka syöksi koko perheen elämän raiteiltaan: perheen isä Claude kuoli ostoskeskuksen ampumavälikohtauksessa. Silloin Vivian sai kokea ensimmäistä kertaa menettämisen karun kosketuksen, mutta kaikista kovin tämä tilanne oli Dinalle. Ensimmäiset kaksi vuotta hän pinnisteli töissä lastensa takia ja teki kaikkensa heidän eteen. Kuitenkin Vivian muistaa vieläkin sen yön, kun äiti tuli kotiin vähän ihmeellisemmän näköisenä. Oli vuosi 1999, ja Vivian oli silloin yksitoistavuotias. Sinä iltana Dina oli maistanut ensimmäisen kerran huumeita, ja silloin koko perheen tilanne muuttui. Kaikki tapahtui nopeasti. Dina toi näytille uuden miehen, Ashtonin, joka hetken kuluttua paljastui huumeiden kanssa pelaavaksi tapaukseksi. Yhtäkkiä äiti ei enää hoitanutkaan lapsiaan, vaan sysäsi aina kaikki hommat perheen vanhimmaiselle eli Vivianille. Yksitoistavuotiaalle tytölle tälläinen oli käsittämätöntä. Hänenkö pitäisi huolehtia sisaruskatraastaan? Hitto soikoon, hänen pitäisi huolehtia koulustaankin. Vivian yrittikin tehdä niin samalla, kun laittoi sisaruksilleen ruokaa ja hoiti heidät kouluun. Vivianin itsensä koulumenestyshän siinä kärsi; numerot laskivat, eikä enää mikään aine kiinnostanut, vaikka aluksi hän oli suorastaan loistanut taideaineissa ja kielissä. Kun Vivianille karttui ikää, ei se enää edes harmittanut häntä. Ei häntä harmittanut se, että hänellä ei enää ollutkaan vapaa-aikaa, tai se, että koulumenestys kärsi. Hänellä oli vain perheensä ja sisaruksensa; äiti oli ollut menetetty tapaus jo pitkän aikaa. Äiti käytti kaikki Ashtonin antamat rahat itseensä, eivätkä lapset loppujen lopuksi saaneet edes vaatteita itselleen. Sen vuoksi Vivian näpisti kaupasta ensimmäistä kertaa vain kolmetoistavuotiaana, kun halusi itselleen kauniin paidan.
Vivianin näpistely vain paheni silloin, kun hän aloitti high schoolin vuonna 2003. Pian se näpistely ei ollut enää pientä, vaan hän huomasi näpistelevänsä useammin ja enemmän. Kaupoista katosi niin vaatteita, koruja kuin elintarvikkeitakin, kun Vivian yritti saada rahaa. Normaali äiti olisi varmasti ihmetellyt sitä, että miten lastensa päälle oli ilmestynyt uusia vaatteita, mutta Dina ei reagoinut mitenkään. Hän oli täysin huumeiden sokaisema - varsinkin, kun huumekauppa oli tuotu jo heidän taloonsa asti. Heidän Brooklynin asunnon keittiössään säilytettiin ties mitä pillereitä, ja siellä pyöriteltiin valmiita sätkiä myyntiin. Vivian yritti aina suojella pikkusisaruksiaan siltä näyltä, mutta loppujen lopuksi se oli ihan turhaa: he kuitenkin eksyisivät keittiöön. Luojan kiitos hänen sisaruksensa olivat tuolloin jo iäkkäämpiä, nuorimmainenkin oli kymmenen, eli he tajuaisivat pitää suunsa kiinni. Ja pystyivät jo pikkuhiljaa huolehtimaan itsestään. Se olikin hyvä asia, koska Viviankin alkoi pikkuhiljaa myydä niitä huumeita. Ensin oli maistanut, sitten alkanut myydä koulukavereilleen. Hänen high school-aikansa ei ollut mitenkään loistokasta: ei hän pyörinyt rikkaiden piireissä, vaan enemmänkin niiden pahisten seurassa. Vivian saattoikin muistuttaa vähän koulukiusaajaa sen kylmän ja piikikkään asenteensa takia, vaikka useimmille olikin kujeileva ja flirttaileva. Tätä sai todistaa varsinkin eräs tyttö, jonka kanssa Vivianilla oli juttua pidempäänkin. Koskaan Vivian ei edes kuvitellut olevansa kiinnostunut miehistä, vaan tiesi aina, että naiset olivat se hänen juttunsa. Se ei kuitenkaan haitannut häntä millään tavalla. Eikä haitannut hänen perhettäänkään. Okei, ehkä kaikki epäilivät jotain jo poikamaisen lookin takia.
Senior-vuonnaan, eli vuonna 2006, Vivian jätti high schoolin kesken. Hänen arvosanansa olivat pohjamudissa, opettajat huohottivat niskaan ahdistellen ja se ei tuntunut enää luontevalta, eli luontaisesti fiksu likka heittäytyi tyhmäksi ja lopetti koulutuksensa kesken. Tämä taisi olla niitä harvoja tapauksia, kun Dina reagoi jotenkin lastensa tekemisiin. Hän uhkasi kertoa Vivianin näpistelyistä ja huumetouhuista, mutta se oli turhaa: Vivian pystyisi kertomaan myös äitinsä olleen osallisena niihin huumejuttuihin. Sen riidan iltana Vivian lähti kotoa raivoissaan. Hän vihasi äitiään. Hitto, hän vihasi sitä Ashtoniakin, jolla oli silloin tällöin pokkaa tarjota huumerahojaan Vivianille tietynlaisia palveluksia vastaan. Koskaan Vivian ei ollut siihen alistunut. Hän oli kyseisten ihmisten kanssa tekemisissä vain siksi, että voisi suojella pikkusisaruksiaan. Nuorin oli tällöin kolmetoista, joten osasi jo suojella itseään, mutta silti - ei Vivian voinut heitä hylätä. Valitettavasti hän ei voinut aina pitää siitä kiinni. Oli vuosi 2008 ja Vivian oli 20, kun hän jäi kiinni näpistelyistään. Vankeustuomiohan siitä oli edessä. Vivian ei kuitenkaan voinut sietää sitä ajatusta, että hän jättäisi vain viisitoistavuotiaan pikkusiskonsa huumeiden armoille. Niinpä Vivian kertoi kaiken. Niin Vivian pidensi omaa kakkuaan, ja hänen äitinsäkin joutui vankilaan. Onneksi erillisiin vankiloihin. Vivianin nuorin sisarus taas otettiin huostaan.
Vivianilla oli edessään neljän vuoden tuomio. Muutaman ensimmäisen kuukauden hän surkutteli nuorimmaisen Sabrinan kohtaloa; sitä, että minne hän mahtaisi joutua. Siihen ei kuitenkaan ollut kauaa aikaa. Ei, kun Vivianin oli noustava sosiaalisessa asteikossa. Neljää vuotta hän ei kuitenkaan viettäisi epäarvostettuna. Eikä niin käynytkään. Vivianista tuli arvostettu, ehkä jopa hieman pelätty, osa sitä kyseistä naisvankilaa.
Lesbian action kukoisti ja hän sai uusia, hyviä ihmissuhteita - siis mitä valitettavaa siinä oli? Toisinaan piti valmistautua henkisesti käsirysyihin, mutta Vivian ei niissä jäänyt koskaan toiseksi. Tärkein ihmissuhde hänelle oli vanhempi nainen Maude, joka oli joutunut vankilaan murhasta. Vankilasta vapauduttuaan vuonna 2012 Vivian kuitenkin sai töitä juuri Mauden avulla. Kyseinen nainen nimittäin omisti baarin - räkälän - Bronxissa, ja Mauden mukaan Vivianin kaltainen nainen saisi sieltä töitä. Niin kävikin.
Bloodhound oli moottoripyöräilijoiden suosiossa, ja sinne Vivian eksyi töihin. Nautti siitä. Muutti kyseisen baarin tiloihin, ja asuu siellä vielä nykyäänkin, koska ei yksinkertaisesti halua muuttaa sieltä pois, vaikka siihen toisaalta pystyisikin.
Alkuvuodesta 2014 Vivian sai sitten
Bloodhoundin omiin nimiinsä, kun Maude kuoli vankilassa puukotusvälikohtauksen takia. Vivian aikoi pitää baarin pystyssä kunnialla. Niin pitikin, valitettavasti myös yhdisti huumeet taas mukaan elämäänsä. Näyttävä Vivian kiinnitti myös eräänä päivänä kadulla erään mallitoimiston agentin mielenkiinnon, ja niinpä hän aloitti myös mallin hommat. Eikä se ole ainut asia, jota Vivian tekee - hän myös on alkanut tehdä satunnaisia hommia DJ:nä. Nykyään Vivian siis keskittyy noiden kolmen asian lisäksi omiin siskoihinsa, joista nuorimmaisin Sabrina on edelleen hukassa. Kyseisen tytön Vivian on vannonut vielä löytävänsä.
Vivian on ihminen, jonka ulkonäkö ei yllätä. Kun hänen huulillaan näkee sen ominaisen keljun hymyn, tietää heti, mikä hän on naisiaan. Kyllä, Vivian on omalla tavallaan
badass. Ei kuitenkaan sillä esittävällä tavalla, vaan se on osa hänen persoonaansa. Hän ei siis heti näytä sinulle keskisormea tai ole hakkaamassa sinua siihen paikkaan, mutta hän kyllä saattaa vaikuttaa pelottavalta merimiesmäisen kiroilunsa ja muutenkin eläväisen kielenkäyttönsä takia. Eikä sitten tarvitse itkeä, jos olet itse aloittanut naiselle vittuilun: Vivian kyllä antaa sitä takaisin. Oikeastaan ihan varmasti hakkaa tappelun hänen kanssaan aloittaneen ihmisen. Äärimmäisen äkkipikainen. Joku voisi sanoa myös, että epätasapainoinen. Vivian voi hetkessä olla se kujeileva ja virnuileva itsensä, kun taas yhtäkkiä muuttua tavaroita heitteleväksi ämmäksi. Pelottaa monia juuri tämän luonteenpiirteensä vuoksi. Reagoi asioihin hetimmiten ja on äärimmäisen spontaani. Ei jää koskaan seisomaan tumput suorassa, vaan tarttuu jokaiseen tehtävään ja suorittaa sen loppuun asti. Liberaali tapaus. Arvostaa erilaisuutta ja monimuotoisuutta, ei ole missään nimessä rasistinen ketään kohtaan. Saattaa innostua vaikka mielenosoituksista.
Ystäviä? Kyllähän niitä löytyy. Vihamiehiä? Enemmän kuin ystäviä. Vivian on nimittäin sen verran häikäilemätön ihminen, että jotain tahtoessaan hän saa vaikka miljoonia vihamiehiä, ennen kuin luovuttaa. Joka tapauksessa, ystävilleen äärimmäisen luotettava ja suojelee heitä loppuun asti. Sama pätee perheeseen - oikeastaan varsinkin perheeseen. Hän luottaa sataprosenttisesti vain ja ainoastaan sisaruksiinsa, ja kärsii vieläkin siitä, että nuorimmainen on hukassa. Ihmisiin luottaminen ei ylipäätään taida kuulua niihin vahvuuksiin; esimerkiksi baarihommissa hän tekisi mieluiten kaiken itse. Sen vuoksi baarissa taitaa olla töissä vain hänelle lähimpiä henkilöitä. Mitä sitten tulee muihin ihmissuhteisiin? No, Vivian ei oikein taida tuntea sanaa seurustelu. Hän on kyllä säätänyt kaikenlaisten naisten kanssa ja joskus pidemmänkin aikaa, muttei ole löytänyt vielä henkilöä, johon haluaisi kahliutua hyvin pitkäksi aikaa. Hän on kuitenkin ikuinen etsijä ja seikkailija, joka nauttii haasteista ja flirttailusta. Flirttaileva jos jotain hän tosiaan on: hän hiplaa, puhuu, vihjailee. Ei todellakaan siis kainostele missään tilanteessa. Naisystävänä toimiminen Vivianille on siis tuntematonta. Luultavasti hän ei koskaan edes tunnustaisi seurustelevansa, vaan parisuhteessakin harrastaisi seksiä ties kenen kanssa. Saattaisi kyllä osata sitoutua, jos löytäisi jonkun aidosti mielenkiintoisen tapauksen. Vielä sitä päivää ei kuitenkaan ole näkynyt.
Jo Vivianin ulkonäkökin kielii siitä
badassin maineesta. Hänen kehossaan on tatuointeja ties missä, ja hänen poikamainen pukeutumisensa kertoo, ettei tälle naiselle kannata ryppyillä. Ei Vivian kyllä aina ole poikamainen - pukeutuu hän toisinaan naismaisemminkin, periaatteessa ihan päivän fiiliksen mukaan. Pituutta löytyy tasan 170 senttimetriä eli ehkä hän on vähäsen keskivertoa pidempi. Mustatukkainen, silmien väri vaaleanvihreä. Vivianin vartalo ei ole mitenkään äärimmäisen lihaksikas, mutta ei hän usein jää kakkoseksi, jos joku käy päälle. Tämä johtunee siitä, että Vivian on jo vuosia harrastanut ties minkämoisia taistelulajeja.
pelaaja nepa @ From New York With Love RPG / kuvissa Ruby Rose
Vivian is a fictional character and has nothing to do with the person in the photos